Tikkalan Puutarhan toiminta alkoi eteläkarjalaisessa Taipalsaaren Vitsaissa vuonna 1936, jolloin ensimmäinen kasvihuone rakennettiin. Aivan alussa työssä olivat mukana myös Maurin äiti Ida sekä isä Evert, jotka harrastivat Tikkalan tilalla avomaaviljelyä sivuelinkeinona, sekä Maurin sodassa sittemmin kaatunut veli Rauni. Viljeltyä maata Tikkalassa oli vain jokunen hehtaari, mutta yrittämisen halu oli kova. Maurin kiinnostus puutarha-alalle teki päätöksen päätoimisesta yrittäjyydestä helpoksi.
        Maurista tuli alan ammattilainen ja työnantaja jo parikymmenvuotiaana. Viljelyalaa alettiin laajentaa sodan jälkeen. Ensimmäiset kasvihuoneet olivat kyllästämätöntä puuta, joten ne eivät kestäneet kovin hyvin.

Minä jatkoin rauhan ajan askareissa kasvihuoneviljelyä. Ensimmäinen
kasvihuonehan meillä oli vuonna 1936. Siinä oli minun muuraamani
savupiippu. Uuni oli alapäästä – alkuosastaan – vähän leveämpi, niin
leveä, että metrin mittaiset halot mahtuivat sisään. Toisessa
päässä, parinkymmenen metrin päässä oli savupiippu. Lyhythän se
itse asiassa oli. Kun piipun nousu oli oikein mitoitettu, se veti hyvin.
(Mauri)

Sittemmin myös Sirkka, silloin Jaatinen, löysi tiensä Tikkalaan. Mauri kertoo:

Kerran olin tulossa Lappeenrannasta kotiin aikana, jolloin ei päässyt
Vitsaisiin kuin Haikkaanlahdelta kävelemällä. Henkilöautolla toki pääsi,
jos oli hyvä keli. Minä jouduin useimmiten kävelemään, koska minulla
ei ollut autoa eikä ajokorttia. Ei auttanut muu, kuin laittaa töppöstä
toisen eteen. Tullessani näin kaksi ihmistä tulossa pois
Haikkaanlahdelta. Silloin oli suojasää, ettei voinut käyttää suksia.
Toisella tytöllä oli sukset, jotka hän pani olalleen. Kun selvisi, että
hän oli tulossa Kilkkiselle, minä tarjouduin kantamaan hänen
suksiaan. Sain sukset kannettavakseni, ja juttelimme, mitä mieleen
tuli. Tyttö oli menossa Kilkkiselle kotitalousharjoittelijaksi. Minä
sanoin jatkavani siitä vielä kilometrin verran. Hän kertoi, että koulua
olisi vielä muutaman kuukauden verran. Myöhemmin kysyin häneltä,
etteikö puutarha-ala kiinnostaisi. Ehdotin, että hän tulisi Tikkalaan.
Niinhän sitten tapahtui. Hänelle kelpasi ehdotukseni.

Sirkka ja Mauri avioituivat 1947. Tikkalat lähtivät liikkeelle harrastelijoina: Mauri aloitti lasinalusviljelyn maatalouskerhossa, ja hänen olisi tehnyt mieli puutarhakouluun, mutta sota keskeytti aikeet. Puutarha oli kuitenkin koko sota-ajan toiminnassa. Veljen kaatuminen jätti tilan Maurille ja patisti työhön ilman koulutusta.

Minä olin ollut Hämeenlinnassa Lepaalla, se oli puutarha-alaa, ja
kotitalousteknikkokurssilla, siellähän on valtaosa puutarha-aineita.
Kyllä minä kasviopista sain kympin ihan aina. Ja emäntäkoulussahan
luettiin puutarha-aineita. Kasvioppia ja puutarha-oppia ja sellaisia.
(Sirkka)

Puutarhan pitkäaikainen työntekijä, vuonna 1956 töihin tullut Aarre Puheloinen muistelee ensimmäisiä, vanhoja huoneita:

Siinä oli siihen aikaan kaksi kurkkuhuonetta, joissa oli keskellä
käytävä ja kahta puolta metri, puolitoista leveät pöydät, joihin
tuotiin multaa. Kaksi oli semmoisia, ja yhtä huonetta ne sanoivat
kukkahuoneeksi. Kurkun lisäksi viljeltiin tomaattia, muttei minun
työaikanani kuin korkeintaan parin vuoden ajan, sitten meni kaikki
kukiksi. Vissiin kukkia meni paremmin kaupaksi, tomaattikin oli siihen
aikaan niin halpaa.
        Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin -36. Kävinhän minäkin
joskus nuorena poikana joitakin päiviä siellä kitkemässä. Myyntiä
varten viljeltiin alusta saakka.