Havukasvit
Alue 1
Kaksilatvainen douglaskuusi (1984). Vieressä kaksi läheiseltä Linnanvuorelta siirrettyä siperianpihdan taivukastainta, vanhempi istutettu 1982.
Alue 2
Kaksi kanadantuijarivistöä 1960-luvulta. Oksia käytettiin puutarhan sidontatöihin, seppeleihin ym. Niiden vieressä palsamipihta 90-luvulta.
Alue 3
Puretun riihen kivijalan alla kaksi kolmen puun ryhmää serbiankuusta (1983). Niiden välissä kartiomarjakuusi 'Hicksii' samoilta ajoilta. Näistä pihalle päin sembramänty (1984). Se on viimeinen jäljellä neljän sembran kujanteesta.
Alue 4
Tien puolella ryhmä pilarikatajaa 'Suecica' (2004). Sen takana kymmenkunta pilarikatajaa 'Norrback' (2005). Näiden vierellä kääpiövuorimäntyä Pumilio. Katajaryhmien välissä japaninpihta (n. 2018).
Alue 5
Aitan ja maakellarin välissä on kuusiryhmä. Rinteessä alimpana on kaksi valkokuusta, ylimpänä kaksi mustakuusta, kaikki 1980-luvulta. Valkokuusen ja mustakuusen välissä kellertäväneulasinen kääpiövuorimänty Pinus mugo 'Goldcoin Weis' (2024) ja kääpiöglehninkuusi Picea glehnii ’J.D. Dwarf’ (2022). Kääpiön takana kumopatakuusi 'Hiisi' (2023). Valkokuusten takana okakuusi ja ajaninkuusi (1998) ja engelmanninkuusi (1997). Mustakuusten takana kaksi serbiankuusta (1983).
Alue 6
Tien ja aitan välissä kasvaa pihtaryhmä (1999): kaksi harmaapihtaa, lännenpihta ja virginianpihta. Niiden edessä tien varressa ussurinpihta (2014). Näiden välissä kanadanhemlokki (2013) ja pihtarymän toisella puolella japaninhemlokki (1997). Tien varrella maakellarin yläpuolella viiden ryhmänä pilarituija 'Fastigiata' (2003).
Alue 7
Talon puolen istutuksessa 40 kpl vuorimäntyä ja 40 kpl kääpiövuorimäntyä Pumilio (2007). Näiden keskellä mustamänty (2020) ja bosnianmänty Pinus heldrechii (2024). Talon puolen kulmassa 2 pensassembraa, matalakasvuinen koreanpihta (2019) ja kolme alppimäntyä (2025).
Järven puolen istutuksessa 45 kpl kääpiövuorimäntyä Pumilio (2008). Talon puolen kulmassa strobusmänty (2021).
Alue 8
Tien kummallakin puolella kujanteena makedonianmäntyjä ja sembramäntyjä (1996-1998). Ylimpänä tien vieressä kolme douglaskuusta (1984). Näistä talolle päin pensassembra (1996). Kujanteen talon puolella kolme kontortamäntyä (2001) ja kolme banksinmäntyä (2004).
Alue 9
Tien talon puolella kasvaa neljä siperiansembraa ja alppisembraa (1984). Altain siemenestä idätetyt siperialaiset ovat kovasti harsuuntuneet, tirolilaisilla alaoksiakin on säilynyt vihreinä. Sembrojen alla kaksi ussurinpihtaa (2014), japaninpihta (2014) ja lähinnä taloa ajaninkuusi (2016).
Rhododendronistutuksen keskellä kaksi lännenhemlokkia (1997). Näiden yläpuolella purppurapihta (1995, siirretty pihalta kevätahavaa pakoon). Pihdan vieressä vuorihemlokki (2013). Rhodojen takana metsikössä douglaskuusi (1998).
11 Puolanlehtikuusi (1988)
13 "Kuriilienlehtikuusi" (1982). Tuolla nimellä ostettu, ei näytä kuriilienlehtikuuselta.
14 Honshunpihta (1997)
15 Purppurapihta (1996). Ostettu koreanpihtana.
16 "Japaninpihta" (1994). Ostettu japaninpihtana, ei luonteenomaista valkoista neulasten alapintaa.
17 Tuivio (2000)
18 Havuistutusten kruununa Pinus sylvestris, metsämänty! (1990-luku)
19 Kuriilienlehtikuusi (2021)
Kaksilatvainen douglaskuusi (1984). Vieressä kaksi läheiseltä Linnanvuorelta siirrettyä siperianpihdan taivukastainta, vanhempi istutettu 1982.
Alue 2
Kaksi kanadantuijarivistöä 1960-luvulta. Oksia käytettiin puutarhan sidontatöihin, seppeleihin ym. Niiden vieressä palsamipihta 90-luvulta.
Alue 3
Puretun riihen kivijalan alla kaksi kolmen puun ryhmää serbiankuusta (1983). Niiden välissä kartiomarjakuusi 'Hicksii' samoilta ajoilta. Näistä pihalle päin sembramänty (1984). Se on viimeinen jäljellä neljän sembran kujanteesta.
Alue 4
Tien puolella ryhmä pilarikatajaa 'Suecica' (2004). Sen takana kymmenkunta pilarikatajaa 'Norrback' (2005). Näiden vierellä kääpiövuorimäntyä Pumilio. Katajaryhmien välissä japaninpihta (n. 2018).
Alue 5
Aitan ja maakellarin välissä on kuusiryhmä. Rinteessä alimpana on kaksi valkokuusta, ylimpänä kaksi mustakuusta, kaikki 1980-luvulta. Valkokuusen ja mustakuusen välissä kellertäväneulasinen kääpiövuorimänty Pinus mugo 'Goldcoin Weis' (2024) ja kääpiöglehninkuusi Picea glehnii ’J.D. Dwarf’ (2022). Kääpiön takana kumopatakuusi 'Hiisi' (2023). Valkokuusten takana okakuusi ja ajaninkuusi (1998) ja engelmanninkuusi (1997). Mustakuusten takana kaksi serbiankuusta (1983).
Alue 6
Tien ja aitan välissä kasvaa pihtaryhmä (1999): kaksi harmaapihtaa, lännenpihta ja virginianpihta. Niiden edessä tien varressa ussurinpihta (2014). Näiden välissä kanadanhemlokki (2013) ja pihtarymän toisella puolella japaninhemlokki (1997). Tien varrella maakellarin yläpuolella viiden ryhmänä pilarituija 'Fastigiata' (2003).
Alue 7
Talon puolen istutuksessa 40 kpl vuorimäntyä ja 40 kpl kääpiövuorimäntyä Pumilio (2007). Näiden keskellä mustamänty (2020) ja bosnianmänty Pinus heldrechii (2024). Talon puolen kulmassa 2 pensassembraa, matalakasvuinen koreanpihta (2019) ja kolme alppimäntyä (2025).
Järven puolen istutuksessa 45 kpl kääpiövuorimäntyä Pumilio (2008). Talon puolen kulmassa strobusmänty (2021).
Alue 8
Tien kummallakin puolella kujanteena makedonianmäntyjä ja sembramäntyjä (1996-1998). Ylimpänä tien vieressä kolme douglaskuusta (1984). Näistä talolle päin pensassembra (1996). Kujanteen talon puolella kolme kontortamäntyä (2001) ja kolme banksinmäntyä (2004).
Alue 9
Tien talon puolella kasvaa neljä siperiansembraa ja alppisembraa (1984). Altain siemenestä idätetyt siperialaiset ovat kovasti harsuuntuneet, tirolilaisilla alaoksiakin on säilynyt vihreinä. Sembrojen alla kaksi ussurinpihtaa (2014), japaninpihta (2014) ja lähinnä taloa ajaninkuusi (2016).
Tien toisella puolella kaikki sembrat ovat siperiansembroja.
Sembrojen keskellä on kaksi lännenhemlokkia (2010) ja reunamilla pari ussurinpihtaa
(2014) ja pari douglaskuusta (2020). Douglasia oli alun perin kymmenen,
mutta kevätaurinko kuivatti useimmat, kun en jaksanut suojata.
Tilalle 2025 kaksi nikkonpihtaa. Sembrojen järven
puolella kaksi jättituijaa (2015), sembrankannon vieressä jättituija 'Martin' (2024) ja purppurapihta
(1997). Jättituijaistutus, kymmenkunta kpl, jatkuu kulkureittien välissä painanteessa kuusien ym. alla, viimeisenä lähinnä
kulkureittien risteystä nutkansypressi (2015).
Alue 10Rhododendronistutuksen keskellä kaksi lännenhemlokkia (1997). Näiden yläpuolella purppurapihta (1995, siirretty pihalta kevätahavaa pakoon). Pihdan vieressä vuorihemlokki (2013). Rhodojen takana metsikössä douglaskuusi (1998).
11 Puolanlehtikuusi (1988)
13 "Kuriilienlehtikuusi" (1982). Tuolla nimellä ostettu, ei näytä kuriilienlehtikuuselta.
14 Honshunpihta (1997)
15 Purppurapihta (1996). Ostettu koreanpihtana.
16 "Japaninpihta" (1994). Ostettu japaninpihtana, ei luonteenomaista valkoista neulasten alapintaa.
17 Tuivio (2000)
18 Havuistutusten kruununa Pinus sylvestris, metsämänty! (1990-luku)
19 Kuriilienlehtikuusi (2021)